Aalmugpeivi Sajosist

Säämi aalmugpeivi ávuduvvoo 6.2. – Sämitige tooimân piäsá uápásmuđ Anarist

Säämi aalmugpeivi ávuduvvoo jyehi ive kuovâmáánu 6. peeivi. Ávutuáluh láá ärbivuáválávt sierâ kuávluin Säämist já meid Säämi ulguubeln. Sämitige maaŋgâpiälásii tooimân piäsá uápásmuđ Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist Sämitige ávus uuvsâi peeivi.

Sämitige saavâjođeteijee Tuomas Aslak Juuso tuáivut puohâid tiervâvpuáttim uápásmuđ Sämitige tooimân. – Veikkâ sämmilij vuáđulavâlâš jiešhaldâšem lii majemui aaigij lamaš ennuv savâstâlmijn, ij ain lah mijjân sämmiláidgin veltihánnáá aaibâs čielgâs, ete maid puoh tot mijjân keevâtlávt uáivild, Juuso iätá. Lii-uv eromâš suotâs návt aalmugpeeivi peessâđ pyehtiđ puohháid oovdân tom tehálii pargo, mii Sämitiggeest stuorrâ váimoin já äššitubdâmuššain pargoo, Juuso juátká.

Sämitige ávus uuvsâi peivi álgá Saijoos auditoriost tme 9.45 Sämitige saavâjođetteijee aalmugpeeivi tiervâttâssáin. Sämitige muusikkuávdáš, párnáikulttuurkuávdáš Mánnu já elleekovekuávdáš Skábma västideh peeivi ohjelmist. Sämitigge fáálá kuosijd juhlekäähvi já Saijoos raavâdviäsu Čaijust puáhtá uástiđ juhlepeivimáállás. Pääihi alne lii meid máhđulâš uásálistiđ vuárbumân, mast puáhtá vyeittiđ kyehti liipu Ijâttes ijjâ -festivaalân. Tilálâšvuotâ lii puohháid ávus.

Säämi aalmugpeivi
Säämi aalmugpeivi ávuduvvoo jyehi ive kuovâmáánu 6. peeivi. Tot lii ohtâ sämmilij liputtempeeivijn, mut lasseen nuuvt Suomâ, Ruotâ ko Taažâ-uv virgeomâhááh avžuutteh almolâš liputtem.

Säämi aalmugpeivi lii vala nuorâ juhlepeivi. Sämmilij kalenderân tot merkkejui ive 2004. Aalmugpeeivist meridui kuittâg jo ive 1992, já ton madduuh oleh paijeel čyeđe ive tuáhá, ihán 1917. Talle Taažâ Truándimist tollui vuossâmuš tave-eennâmlâš sämičuákkim, mon uáivilin lâi suogârdâllâđ sämmilij eellimmáhđulâšvuođâid já väldiđ pele sämmilijd kyeskee koččâmâššáid. Kieđâvuššum aartâin tehálumoseh lijjii jotemân, enâmij kevttimân, puásuituálun já škovlâjotemân lohtâseijee koččâmušah.