Arkkitehtuur

Sajos on moderni ja arkkitehtuuriltaan merkittävä arvokiinteistö. Talo valmistui käyttöön tammikuussa 2012 ja avautui yleisölle maanantaina 9.1.2012.

Sajoksen arkkitehtuurikilpailun voitti oululainen HALO-arkkitehdit Oy, joka vastasi myös talon sisustuksesta. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Janne Pihlajaniemi oululaisesta arkkitehdit m3:sta. Muita suunnittelijoita olivat arkkitehtiopiskelijat Tuomas Niemelä, Milla Parkkali ja arkkitehti Janne Laukka.

Rakennuksen pohjamuoto on tähtimäinen. Erikoinen muotokieli on saanut inspiraatiota saamelaisista käyttöesineistä: pohjamuodossa voi nähdä neljän tuulen lakin tai vaikkapa porontaljan. Talon eri toiminnot jakautuvat sen neljään eri sakaraan. Aula jää keskelle ovaalimaisen parlamenttisalin ja monitoimisalin väliin.

Puunkäyttö ilmentää saamelaista kulttuuria, ja kaikki käytetyt puulajit löytyvät lähialueelta. Ulkoverhoilu on rautavihtrillillä käsiteltyä kuusta. Suurten salien ulkopintojen panelointi ovat palonsuojakäsiteltyä erikoisluokan mäntyä, ja sisäpinnat koivua. Myös auditorion ja monitoimisalin akustiikkaelementtien pinnat ovat koivuviilutettuja. Alakatot ja osa aulatilojen seinäpinnoista on puumagnesiittilevyä. Levyt toimivat akustisina pintoina ja niiden karheus tuo materiaalintuntua sisätilaan. Lattia on sirotepintaista betonia ja rakennuksen runko niin ikään betonia.

Rakennesuunnittelun teki Ramboll Finland Oy:n Jyväskylän ja Oulun toimisto.

Nimi

Nimi Sajos valittiin kilpailun kautta. Se on inarinsaamea ja tarkoittaa asentopaikkaa tai tukikohtaa. Sajoksesta on julkaistu myös postimerkki, jonka on suunnitellut saamelainen taitelija Merja-Aletta Ranttila. Neljästä aiheesta koostuvan arkin on työstänyt pohjoissuomalainen graafikko Markku Virtanen.

Taide

Taiteilija Marja Helanderin valokuvateokset Tunturissa ja Niin kaikki kukoistaa on toteutettu sisääntuloaulan lasiseinälle ja kirjastoon. Saamelaiskäräjien parlamenttisalin seinää taas koristaa Outi Pieskin saamelaisesineistöstä koostuva reliefi Virta-Emo-Maa.

Ympäristöystävällisyys

Saamelaiskulttuurikeskuksen energialuokitus on kiitettävää tasoa. Rakennuksen energiatodistuksen lähtökohtana on PromisE-ympäristöluokituksen luokka B. Arvosanaan on mahdollisuus ainoastaan kymmenellä prosentilla kiinteistöistä. Sajos lämpiää uusiutuvalla energialla. Kaukolämpö saadaan kotimaista polttoainetta hyödyntävästä hakelaitoksesta. Lämmöneristys on matalaenergiatasoa. Ikkunoiden ja lasiseinien U-arvot (lämmönläpäisevyyttä kuvaava arvo (w/m²) ovat erittäin matalat, mikä vähentää vedon tunnetta niiden läheisyydessä. Rakenteiden (seinät, katto) ilmatiiviyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mikä parantaa edellytyksiä niiden kosteustekniselle toimivuudelle äärilämpötiloissa. Myös jätehuolto on kattava, ja lajittelu käsittää kaikki kierrätettävät materiaalit paperista lasiin ja metalliin.

Lähde: Janne Laukka/ Marjo Tiirikka ”Sajos on oman kulttuurin talo”. Kontrahti 1/2012.